¿Hola..?

Heipparallaa pitkästá aikaa! Mahtaakohan táállá kukaan enäá käydákkáán.. Laitetaan silti kuitenkin kuulumisia.

Syksy on ollut kiireistä aikaa ja lämpimát päivät taitavat vedellä viimeisimpiáán táállä Barcelonassa. Tätä kirjoittaessa mussutan onnellisena fasun marianne-maitosuklaa patukkaa. Täállä Barnassa on muuten tosi huonot suklaapatukkavalikoimat. Aina pitáá ostaa (ja syödá) koko levy. Suomessa on siis tullut käytyä.

Palataan ajassa kuitenkin pari viikkoa taaksepäin. Lähes joka viikonloppuinen mökkeily sai ihan toivottua taukoa kun saimme kutsun Múncheniin sukuloimaan. Viimeisestá visiitistä olikin kulunut noin 13 vuotta, niinpá otin kutsun mielelláni vastaan.

Lensimme Frankfurtiin, josta matka jatkui vuokra-autolla Etelä-Saksaan. Saavuimme perille kuudelta aamulla, mutta pienten nokosten jálkeen suuntasimme kohti Münchenin keskustaa. Paikan päälle oli ilmaantunut muutama muukin, sillä käynnissä olivat tunnetut Octoberfestit.



Väenpaljoudesta huolimatta reissu oli oikein mukava, harmi vain, että aikaa oli liian váhán.

Seuraavana viikonloppuna "Euroopan tourimme" (tätini sanoja lainaten), jatkui Suomeen. Kolme päiväá ja kolme kaupunkia. Seitsemán litraa supplilovahveroita ja 6 pakettia ruisleipäá (ja muutamia suklaapatukoita) lähti mukaan. Alex sai siis kertaheitolla tutustua perheeseeni. Hyvin tuntuivat tulevan juttuun, vaikka yhteistá kieltá ei ollutkaan. Pahempaa kulttuurishokkiakaan ei tainnut tulla. Suurin ihmetyksen aihe taisi olla suppissaaliin kuivattaminen saunan lauteilla! Tavallisimmista "hullut suomalaiset" -kategoriaan kuuluvista jutuista tajusin onneksi varoittaa etukáteen. Osasi toinen oma-aloitteisesti ottaa siis kengát pois sisällä ja olla antamatta poskisuudelmia tervehdittäessä!

Eikä siinä vielá kaikki. Muutaman tunnin kuluttua rakkaat ystäváni tulevat tänne muutamaksi päiváksi lomalle. Menen tästä jatkamaan kämpän puunausta.

¡Hasta luego!